top of page
  • Writer's pictureKatja Leino-Loison, TtM & Sh

Mikä on serooma ja mistä se johtuu?


Serooman eli kudosnesteen kertyminen haavaonteloon dreenin poiston jälkeen on rinnanpoistoleikkauksen tavallinen seuraus. Serooman oireita voivat olla leikkausalueen kivuton pullotus, ”loiskuminen” haavaontelossa, kipu haavassa tai paineen tunne leikkausalueella. Serooma ei nosta kuumetta, ellei se ole tulehtunut. Serooma ei yleensä ole vaarallista, se aiheuttaa potilaalle kuitenkin epämukavuutta ja ahdistusta.




Serooman syntyyn vaikuttavat tekijät

Serooman syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä ei tunneta tarkasti. Aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan seroomaa ennustavia tekijöitä saattavat olla potilaan:

  • Korkea BMI

  • Korkea ikä

  • Korkea verenpaine yli 45-vuotiaalla potilaalla, etenkin jos seroomanestettä on tullut ensimmäisten kolmen leikkauksen jälkeisen päivän aikana yli 500 millilitraa.

  • Aikaisemmat rinnan alueen leikkaukset

  • Aikaisemmat rinnan alueen sädehoidot

  • Kainalon ensimmäisen ja toisen tason imusolmukkeiden poisto säästävän rintasyöpäleikkauksen yhteydessä

  • Rintarauhasen säästävä leikkaus. Seroomaa pyritään välttämään käyttämällä leikkausalueen lähikudoksia haavaonkalon täyttämiseen.

  • Laaja tyhjä tila haavassa rintasyöpäleikkauksen jälkeen. Tyhjää tilaa voidaan pienentää kiinnittämällä ihokielekkeet alla oleviin kudoksiin leikkauksen aikana. Tämä tekniikka saattaa vähentää serooman muodostumisen mahdollisuutta. Lisäksi sen on todettu lyhentävän serooman kestoa ja vähentävän seroomanesteen määrää.

  • Ompelutekniikan valinnalla saattaa olla vaikutusta serooman syntyyn.


Serooman haittavaikutukset ja hoito

Serooma on potilaalle epämukavaa ja haavan paraneminen hidastuu, koska serooma vetää haavan reunoja kauemmas toisistaan. Pullottava serooma hoidetaan tyhjentämällä se punktiolla. Leikannut yksikkö antaa sinulle ohjeet siitä, missä punktio tehdään. Yleensä toimenpide voidaan tehdä omassa terveyskeskuksessasi. Kudosnestekertymä (serooma) imetään tyhjäksi punktoimalla se steriilisti neulalla.


Seroomaneste voi olla vanhan veren sekaista tai kellertävää mutta kirkasta ja hajutonta. Serooma punktoidaan 1–3 kertaa viikossa, mieluummin usein kuin liian harvoin, kunnes eritys loppuu. Serooma voi joskus pitkittyä toistetuista punktioista huolimatta. Kroonistunut serooma voi joskus vaatia uusintaleikkauksen.


Vakavampia serooman seurauksia voivat olla tulehduksen kehittyminen serooma-alueen sisään, haavan repeäminen auki tai iholäppien kuolio. Jos seroomaa ei ole tyhjennetty ja alue pääsee liian pingottavaksi, haava saattaa revetä auki nesteen aiheuttaman paineen vuoksi.


Hoitamattomana serooma voi tulehtua. Tällöin päällepäin mitättömän näköiseen seroomaan voi liittyä yleisoireita. Tyypillisiä haavan tulehduksen oireita ovat lämmön nousu, haavan seudun punoitus ja turvotus sekä alueen lisääntynyt kipu. Jos epäillään serooman infektiota, sinut lähetetään leikkauksen tehneeseen sairaalaan jatkotoimenpiteitä varten.


Ihokielekkeiden nekroosi eli kuolio johtuu alueen riittämättömästä verenkierrosta. Joskus nekrotisoitunut iho joudutaan poistamaan kirurgisesti ja asentamaan paikalle uudet ihosiirteet.







 

Tämän artikkelin kirjoituksessa on käytetty seuraavia lähteitä:


Eskelinen, A. & Hiltunen, V. 2014. Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen serooma – Potilasohje tunnistamiseen ja omaseurantaan. Karelia Ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/73852/Eskelinen_Anne_Hiltunen_Virpi.pdf?sequence=1&isAllowed=y


Huovinen, R. 2017. Rintasyöpä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2017;133(7):689–72. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/7/duo13651?keyword=serooma


Koskivuo, I., Brück, N. & ja Veräjänkorva, E. 2019. Kun leikkaushaava ei parane. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2019;135(19):1847-. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/19/duo15112?keyword=serooma



Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page