Vyöruusun puhkeamiseen vaikuttavat monet tekijät yhdessä. Syöpätaudit, niihin käytetyt lääkkeet sekä taustalla olevat vakavat pitkäaikaissairaudet nostavat merkittävästi vyöruusun puhkeamisen riskiä.
Vyöruusu (herpes zoster) on tartuntatauti, joka voi esiintyä iholla, limakalvoilla, silmässä tai hermostossa. Tavallisimmin vyöruusua esiintyy vartalolla, kuten kyljessä ja pakarassa. Infektion aiheuttaa uudelleen aktivoitunut vesirokkovirus (varicella Zoster). Virus pysyy piilossa vesirokon sairastamisen jälkeen koko elämän ajan selkäytimen hermojuurissa. Se voi aktivoitua uudelleen aiheuttaen paikallisen rakkulaisen ihomuutoksen. Aktivoituminen voi tapahtua elimistön puolustusjärjestelmän heikentyessä esimerkiksi sairauden tai korkean iän myötä.
Vyöruusun rakkulat muistuttavat yskänrokkoa (herpes simplex), mutta rakkulat rajoittuvat aina kehon jompaankumpaan puoliskoon ja ovat laajemmalla alueella kuin yskänrokon ihottuma. Vyöruusu-nimitys kuvastaa punoituksen ja rakkuloiden vyömäistä asettumista.
Vyöruusun oireet
Vyöruusun aiheuttama kipu, kosketusarkuus ja kirvely voivat alkaa jo päiviä ennen näkyvien iho- tai limakalvomuutosten ilmaantumista. Ihon paikallinen särky voi olla jatkuvaa tai jaksottaista. Muita alkuvaiheen oireita voivat olla kuume, päänsärky, huonovointisuus ja väsymys.
Muutaman päivän kuluttua ensioireista iho alkaa punoittamaan ja iholle nousee pieniä, muutaman millimetrin läpimittaisia kirkkaita ”vesikelloja”. Vesikellot lisääntyvät muutamien päivien ajan, tämä vaihe voi kestää viikonkin. Vesikellojen määrä vaihtelee muutamasta satoihin.
Noin 1–2 viikon aikana vesikellot muuttuvat märkärakkuloiksi ja paranevat muodostaen pieniä rupia. Normaalisti ihomuutokset parantuvat kokonaan, jälkiä jättämättä noin 4–6 viikon aikana. Joskus ihoon voi jäädä pysyviä arpia. Kipu saattaa jatkua ihottumakohdalla useita viikkoja tai kuukausia.
Vyöruusua esiintyy yleisimmin vartalolla, mutta se voi ilmaantua myös kasvoille. Kasvojen alueella rakkuloita saattaa esiintyä myös suun ja nielun limakalvoilla. Joskus myös silmä tulehtuu vyöruusun seurauksena.
Elimistön puolustusjärjestelmän ollessa heikentynyt voi taudinkuva olla vaikea, silloin vesirakkulat leviävät laajoille ihoalueille ja haavautuvat. Potilaan yleistila laskee ja tilanne voi olla henkeä uhkaava.
Vyöruusun hoito
Perusterve ihminen voi hoitaa lievän vyöruusun kotona. Särkyyn voi ottaa mitä tahansa potilaalle sopivaa, reseptittä saatavaa särkylääkettä ja rakkulakohdan voi peittää kuivalla harsotaitoksella. Alkuvaiheessa oireita voi lievittää myös kosteilla kääreillä, sinkkipastalla ja antiseptisella emulsiovoiteella. Rupivaiheessa tai lievän pinnallisen bakteeritulehduksen aikana aluetta voi myös kylvettää.
Milloin lääkäriin?
Varhain aloitettu suun kautta otettava viruslääkehoito voi lyhentää taudin kestoa, vähentää iho- ja silmäoireita sekä alkuvaiheen kipua. Lääkehoidolla voidaan estää myös pitkäaikaishaittavaikutuksia. Paras hyöty hoidosta saadaan silloin, kun lääkehoito aloitetaan kahden vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta.
Lääkäri arvioi viruslääkehoidon tarpeen aina tapauskohtaisesti. Erityisen tärkeää se on potilaille, joilla on heikentynyt puolustusjärjestelmä (esimerkiksi syöpäpotilaat), korkea ikä, kasvojen alueen vyöruusu tai rajut taudin oireet, kuten kovaa särkyä, paljon rakkuloita tai huono yleiskunto. Joskus potilaat saattavat tarvita sairaalahoitoa ja suonensisäistä lääkitystä.
Vyöruusun aiheuttamaa kipua hoidetaan parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä.
Voimakkaaseen hermosärkyyn voidaan käyttää tarvittaessa vahvoja kipulääkkeitä, hermojen puudutuspistoksia tai kirurgiaa.
Vyöruusukivun lääkkeettömät hoitokeinot
Tehokas ja oikea-aikainen lääkehoito on vyöruusukivun hoidossa tärkeintä. Lääkkeettömistä hoitokeinoista voi olla apua ja tukea lääkehoidon rinnalle.
Lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä ovat muun muassa liikunta, kylmä- ja lämpöhoito, ihon kautta tapahtuva sähköinen hermoärsytys (TENS) sekä rentoutus- ja tietoisen läsnäolon harjoitukset.
Liikunnalla on kipua lievittävä vaikutus ja liikunta auttaa siirtämään ajatukset pois kivusta. Pitkittyneestä kivusta huolimatta on erityisen tärkeää ylläpitää lihaskuntoa. Pitkittynyt liikkumattomuus heikentää toimintakykyä.
TENS-hoito eli transkutaaninen hermostimulaatio on helposti toteutettava ja turvallinen hoito. Menetelmässä kosketushermopäätteitä ärsytetään sähköisesti, jolloin kipusignaalien kulku aivoihin estyy. TENS-hoito kiihdyttää elimistön omaa endorfiinien tuotantoa. Sydämentahdistin, epilepsia tai raskaus ovat esteitä TENS-hoidolle.
Kylmähoito alentaa kudoksien lämpötilaa, supistaa verisuonia ja lievittää turvotusta. Kylmä rentouttaa lihaksia ja lievittää kivuntunnetta alentamalla hermojen johtamisnopeutta. Kylmäpakkausta voi pitää kipualueella 10–20 minuutin ajan.
Lämpöhoito nostaa kudosten lämpötilaa, vilkastuttaa verenkiertoa, avaa hiussuonia ja lisää kudosten venyvyyttä ja aineenvaihduntaa sekä rentouttaa lihaksia. Lämpöpakkausta voi pitää kipualueella 10–20 minuutin ajan.
Rentoutusharjoitusten avulla voidaan lievittää kehon jännittyneisyyttä ja siten myös kipua. Monet kipupotilaat kokevat rentoutusharjoitusten parantavan omaa jaksamista ja kipukokemuksen sietoa.
Tietoisen läsnäolon harjoituksista voi olla apua kivun kanssa elämiseen. Harjoituksissa pyritään vahvistamaan kykyä olla läsnä tässä hetkessä. Kun tulee tietoiseksi kehon kivuttomista alueista, kivun kanssa on helpompi olla. Moni kipupotilas kokee tietoisen läsnäolon harjoitukset hyödyllisiksi.
Vyöruusun ennaltaehkäisy
Vyöruusun puhkeamista ja sen jälkeisen hermokivun esiintymistä on mahdollista ehkäistä rokotteella. Rokotetta suositellaan yli 50-vuotiaille tai vyöruusun riskiryhmään kuuluville. Rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten ne tulee maksaa itse.
Jos sairastat syöpää, vastustuskykysi on heikentynyt ja epäilet saaneesi ruusun, otathan viipymyttä yhteyttä lääkäriin oikeanlaisen hoidon turvaamiseksi.
Artikkelissa käytetyt lähteet
Salva, A., Ijäs, K. ja Heikkinen, R. Vyöruusu. Allergia-, iho- ja Astmaliitto ry. https://www.allergia.fi/site/assets/files/25553/vyoruusu_opas_tulostus_sivut.pdf
Anttila V. 2021. Vyöruusu. Terveyskirjasto Duodecim. Artikkelin tunnus: dlk00554 (010.158)