Valtaosa Suomessa todetuista rintasyövistä löydetään varhaisessa vaiheessa jo ennen kuin syöpä on ehtinyt levitä. Tähän vaikuttavat kansallinen, tehokas rintasyöpäseulonta sekä naisten yleinen rintasyöpätietoisuus.
Rintasyöpä voi levitä imuteitä pitkin imusolmukkeisiin tai lähettää etäpesäkkeitä verenkierron kautta muualle elimistöön. Etäpesäkkeiden löytyminen vaikuttaa olennaisesti potilaan liitännäishoitojen suunnitteluun sekä ennustearvioon. Rintasyöpäleikkauksen yhteydessä selvitetäänkin aina mahdollinen imusolmukelevinneisyys.
Imusolmukelevinneisyyden selvittäminen osana rintasyövän hoitoa
Jos ennen leikkausta tehtävissä tutkimuksissa ei todeta imusolmukelevinneisyyttä, ei kaikkia kainalon imusolmukkeita tarvitse poistaa. Yleensä riittää, että ainoastaan niin kutsutut vartijaimusolmukkeet poistetaan.
Vartijaimusolmukkeella tarkoitetaan imusolmuketta, johon kasvaimen alueelta tuleva imuneste ja siinä olevat rintasyöpäsolut kulkeutuvat ensimmäisenä. Nimestään huolimatta vartijaimusolmuke ei eroa millään tavoin muista imusolmukkeista.
Jos imusolmukkeiden tilanne ei selviä ennen leikkausta tehtävällä ultraäänitutkimuksella, tehdään vartijaimusolmuketutkimus. Tutkimuksessa vartijaimusolmukkeet paikallistetaan ennen niiden poistoa. Ennen kuvausta pistetään merkkiainetta ohuen neulan avulla kasvaimen läheisyyteen tai nännipihan viereen. Merkkiaine kulkeutuu imuteitä pitkin vartijaimusolmukkeisiin ja kerääntyy niihin. Toisinaan imuneste kulkeutuu useampaa reittiä pitkin, jolloin myös vartijaimusolmukkeita voi olla useampia – tavallisimmin niitä on yhdestä neljään kappaletta.
Merkkiaineen kertymä voidaan havaita isotooppikuvauksella. Kolmiulotteinen vartijakartta saadaan yhdistämällä isotooppikuvantamisen antama tieto TT-kuvaan, jonka perusteella vartijaimusolmukkeiden sijainti on mahdollista paikallistaa. Vartijakuvaus tehdään tavallisimmin leikkausta edeltävänä päivänä.
Rintasyöpäleikkauksen aikana kirurgi paikantaa vartijaimusolmukkeet käyttäen apunaan vartijakarttaa ja herkkää gammailmaisinta varmistaessaan, että juuri oikea imusolmuke tulee poistetuksi.
Kokenut kirurgi tunnustelee imusolmukkeet vielä sormin havaitakseen mahdolliset poikkeavat solmukkeet, jotka myös poistetaan tutkittavaksi. Vartijasolmuketutkimuksen (sentinel node biopsy) tarkoituksena on tarkentaa diagnostiikkaa ja välttää tarpeeton kainaloimusolmukkeiden poisto.
Patologi tutkii poistetut vartijasolmukkeet mikroskoopin ja erityisten värjäysten avulla tarkasti. Tutkimuksen avulla on mahdollista löytää pienikokoisimmatkin imusolmukemetastaasit, joita ei kuvauksilla tai tunnustelemalla voi havaita. Tiedolla on oleellisen tärkeä merkitys liitännäishoitojen valinnassa.
Jos patologi löytää syöpäkudosta vartijaimusolmukkeissa vasta leikkauksen jälkeen ja jos löytynyt mikrometastaasi on korkeintaan 2 mm kokoinen, voidaan kainalo useimmiten hoitaa tyhjennysleikkauksen sijaan myös sädehoidolla. Tällä hoitokäytäntömuutoksella on merkittävä elämänlaadullinen merkitys, sillä yhä useampi rintasyöpäpotilas välttää kainaloimusolmukkeiden poiston aiheuttamat ikävät haitat hoitotuloksesta tinkimättä. Myös toipuminen leikkauksesta on nopeampaa.
Vartijaimusolmukkeen ollessa puhdas ei muita kainaloimusolmukkeita tarvitse poistaa ja voidaan olettaa, että kainalo on terve.
Ennen vartijaimusolmuke-tekniikkaa kaikille rintasyöpäpotilaille tehtiin rutiininomaisesti kainalon tyhjennys, vaikka vain osa potilaista hyötyi siitä.
Mitä tarkoittaa kainalon tyhjennys?
Kainalon tyhjennyksellä tarkoitetaan kainalon imusolmukkeiden ja kainalorasvan poistoa eli kainaloevakuaatiota.
Jos kainalon imusolmukkeissa on leikkausta edeltävissä tutkimuksissa todettu etäpesäkkeitä tai vartijaimusolmukkeissa todetaan yli 2 mm kokoinen etäpesäke, tyhjennetään kainalo rintaleikkauksen yhteydessä mahdollisimman tarkkaan rasvasta ja imusolmukkeista.
Tavallisimmin kainaloon tehdään I- ja II-tason imusolmukkeiden poisto. III- tason solmukkeet poistetaan, jos kainalossa todetaan selvästi epäilyttäviä imusolmukkeita. Kainalossa voi olla jopa 40 imusolmuketta.
Yhdistämällä kainalon imusolmukkeiden poistoon sädehoito, saadaan kainalo yleensä tervehtymään.
Miksi kainalon imusolmukkeita poistetaan?
Toimenpide tehdään niille potilaille, joilla on jo ennen leikkausta todettu syöpäkudosta imusolmukkeissa tai vartijaimusolmuketutkimuksessa löydetään syöpäsoluja. Kainalon tyhjennysleikkauksella pyritään estämään syövän leviäminen muualle elimistöön.
Kainalon tyhjennys tehdään potilaille, joilla
ennen leikkausta tehdyn neulanäytteen perusteella on todettu syöpäsoluja kainalossa
on esimerkiksi inflammatorinen rintasyöpä, jolloin vartijasolmukebiopsiaa ei voida tehdä
vartijasolmukebiopsia on syystä tai toisesta epäonnistunut eli kainalosta ei löydy vartijasolmuketta
Edellisten tekijöiden lisäksi on olemassa myös lukuisia muita syitä, jolloin päädytään kainalon imusolmukkeiden poistoon. Evakuaation tarve arvioidaan moniammatillisessa kokouksessa, huomioiden potilaan tilanne ja kokonaisennuste.
Joskus vasta leikkauksen aikana herää epäily, että kainalossa on sittenkin metastaattisia imusolmukkeita. Tällaisessa tapauksessa kirurgi tyhjentää kainalon samassa leikkauksessa ja lähettää näytteet patologin tutkittavaksi. Mahdolliset syöpäsolut vahvistetaan myöhemmin jääleikkeen avulla.
Kainalon tyhjennyksestä mahdollisesti koituvia haittoja
Kainalon tyhjennysleikkaus saattaa vaikuttaa sairaalassa vietettyyn aikaan, sillä kaikkia potilaita ei voida kotiuttaa haavaimun eli dreenin kanssa. Haavaimut poistetaan mielellään vasta siinä vaiheessa, kun erittyvän nesteen eli veren ja kudosnesteen määrä on alle 50 ml vuorokaudessa. Tämä nesteiden erittyminen saattaa kestää useiden päivien ajan.
Joskus nestettä kertyy kainaloon vielä dreenien poiston jälkeenkin. Silloin on kyseessä serooma. Serooma saattaa altistaa tulehdukselle ja toistuvat seroomapunktiot kuormittavat potilasta.
Kainalon tyhjennyksestä aiheutuvia muita haittavaikutuksia ovat erilaiset kainalon ja olkavarren alueella esiintyvät kiputuntemukset, tunnottomuus sekä vaikeudet käden liikeradoissa.
Leikkauksen seurauksena myös käden imunestekierto saattaa häiriytyä. Käsivarteen kehittyy turvotusta, niin sanottu lymfödeema. Imuneste ei enää kierräkään normaalisti vaan pakkautuu sormiin, kämmenselkään tai käsivarteen. Vaiva on valitettavan yleinen, sillä se kehittyy jopa 20–30 % potilaista. Käden venyttely ja voimistelu ehkäisevät turvotusta. Leikkauksen jälkeen sairaalan fysioterapeutti ohjeistaa, miten imunestekiertoa voi aktivoida itse kotona.
Artikkelin kirjoituksessa käytetyt lähteet:
Clinic Helena. Kainalon vartijaimusolmuketutkimus (sentinel node). https://www.clinichelena.com/fi/kainalon-vartijaimusolmuke/#:~:text=Jos%20vartijasolmukkeissa%20on%20et%C3%A4pes%C3%A4kkeit%C3%A4%2C%20tehd%C3%A4%C3%A4n,s%C3%A4dehoito%20kainalo%20saadaan%20yleens%C3%A4%20tervehtym%C3%A4%C3%A4n.
Docrates Syöpäsairaala. Rintasyöpäleikkaukseen nopeasti - ammattitaitoinen tiimi tukenasi
Ekholm, V. 2020. Rinnan säästävä leikkaus rintasyövän hoidossa – milloin se kannattaa? Roche. https://rosie.fi/terveys-hyvinvointi/rinnan-saastava-leikkaus-rintasyovan-hoidossa-milloin-se-kannattaa/
EuropaDonna. Leikkaus. https://www.europadonna.fi/rintasyopa/hoitopolku/leikkaus/
Leidenius, M. 2019. Imusolmukelivinneisyyden selvittäminen ja kainalon imusolmuketamastaasien leikkaushoito. Suomen rintasyöpäryhmä Ry. Finnish Breastcancer Group. Rintasyövän valtakunnallinen Diagnostiikka- ja Hoitosuositus 2019.
Mustonen, P. & Vanninen, E. 2001. Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Lääketieteellinen aikakauskijra Duodecim. 2001;117(2):192–199. https://www.duodecimlehti.fi/duo92029
Syöpäjärjestöt. Kaikki syövästä. Rintasyöpä. https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/rintasyopa/#:~:text=Kainalon%20tyhjennys%20eli%20evakuaatio%20tarkoittaa,tarpeen%2C%20jos%20vartijasolmuketutkimuksessa%20l%C3%B6ydet%C3%A4%C3%A4n%20sy%C3%B6p%C3%A4soluja.
Tays. Rintasyöpä. https://www.tays.fi/fi-fi/Palvelut/Syovanhoito/Rintasyopa