Osteoporoosi on yleinen, mutta ennaltaehkäistävissä oleva luuston sairaus.
Osteoporoosin ja osteopenian ehkäisyn kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat riittävä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saanti ravinnosta tai tarvittaessa ravintolisänä, oikeat liikuntatottumukset, tupakoimattomuus sekä kaatumisten ehkäisy.
Luusto uusiutuu koko elämän ajan ja luiden vähittäinen haurastuminen on osa normaalia ikääntymistä. Terveessä luussa hajottaja- ja rakentajasolujen työskentely on tasapainossa.
- Osteoporoosissa luun aineenvaihdunnan tasapaino häiriintyy. Hajottajasolut (osteoklastit) hajottavat luuta nopeammin kuin rakentajasolut (osteoblastit) ehtivät muodostaa uutta, jolloin luun massa ja lujuus vähenevät.
- Osteopenia tarkoittaa luun tiheyden lievää vähenemistä, joka ei vielä täytä osteoporoosin kriteerejä. Se on kuitenkin merkki siitä, että luuston kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota ajoissa.
Kuka voi sairastua osteoporoosiin?
Osteoporoosia voi esiintyä kaikenikäisillä naisilla ja miehillä, mutta se on yleisintä iäkkäillä. Vaihdevuosien myötä estrogeenituotanto vähenee, mikä kiihdyttää luumassan menetystä ja lisää riskiä sairastua osteoporoosiin.
Rintasyöpähoitojen seurauksena vaihdevuodet saaneiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota luuston terveyteen. Myös hormonaalinen liitännäislääkitys voi nopeuttaa luukatoa.
Osteoporoosin luokittelu
Primaari osteoporoosi (ei yhtä selvää syytä)
- Vaihdevuosien jälkeinen osteoporoosi
- Ikääntymisen myötä syntyvä osteoporoosi
- Perinnöllinen alttius
Sekundaari osteoporoosi (osoitettavissa jokin selvä syy)
- Tietty sairaus, kuten esimerkiksi hormonihäiriö, keliakia, reuma, kilpirauhasen sairaus ja diabetes
- Lääkitys, kuten esimerkiksi pitkäaikainen kortisonihoito ja syöpähoidot, jotka heikentävät luuston uusiutumista.
Osteoporoosin oireet
Ensimmäinen oire osteoporoosista on yleensä luunmurtuma ja siihen liittyvä kipu. Osteoporoosi kehittyy hitaasti vuosien mittaan eikä välttämättä anna ennakko-oireita. Osteoporoosin tunnusmerkkejä ovat arjen tilanteessa tullut murtuma, lyhentynyt pituus (vähintään 4 cm), kumara ryhti tai äkillinen luustoperäinen kipu.
Jokaisen tulisi huolehtia luustonsa terveydestä ja ehkäistä osteoporoosia ylläpitämällä luustolle suotuisia elintapoja arjessa. Osteoporoosia voidaan sekä ehkäistä että hoitaa, ja sen riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja arvioida yksilöllisesti.
Luuntiheysmittaus ja muut tutkimukset
Osteoporoosi voidaan todeta luuntiheysmittauksella. Mittaus voidaan tehdä, jos
- henkilöllä on jo ollut aikaisemmin niin sanottu pienienerginen murtuma
- henkilöllä on osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia tai muita tekijöitä
- röntgenkuvan perusteella on syytä epäillä osteoporoosia
- henkilön pituus on lyhentynyt vähintään 4 cm tai rintarangassa on taaksepäin työntyvä kaareuma
Luuntiheysmittaus on matalaenerginen röntgentutkimus, jossa luuntiheys mitataan lannerangasta tai reisiluun yläosasta. Kuvaus tapahtuu makuullaan ja on kivuton. Kuvauksen kesto on noin 15 minuuttia.
Osteoporoosin ehkäisy ja lääkkeetön omahoito pähkinänkuoressa:
- Huolehdi riittävästä kalsiumin, D-vitamiinin ja proteiinin saannista
- Liiku riittävästi ja monipuolisesti
- Syö monipuolisesti
- Lopeta tupakointi
- Ehkäise kaatuminen
Jos epäilet osteoporoosia
Keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa mahdollisesta luuntiheysmittauksesta.
Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, tarvitsetko ravintolisää, elämäntapamuutoksia tai lääkehoitoa.
Mitä varhemmin tilanne selvitetään, sitä paremmin luuston kuntoa voidaan ylläpitää.
